Silmä poskella

Nyt tekisi mieli syödä litra suklaajäätelöä kinuskikastikkeella, päälle suklaalevy ja Makuunin säkki irtokarkkia. Ja maha pulleena mennä nukkumaan pitkät päikkärit.

Mutta ei. Pari remppapuhelua, hääjuttuja hoidettavana, siivousta, ruuanlaittoa, muksut ulos nyt, vauva nukkuu vielä hetken (ehkä), suihkuun (eilen kävin iltalenkillä ja lämmitin saunan, no lämmin vesi oli käytetty loppuun, aargh!). Taas harkitsen kahvinjuonnin opettelua.

Ja silmäpussit on kohta suuremmat kuin rinnat. *vaipuu epätoivoon*

Nostetaas katse takaisin kohti palkintoa. Illalla maanantain riehuntacombat, se piristää aina, ja painokin putoaa vaikka välillä suklaa ottaakin niskalenkin. Eikä ne lauantaina sovitetut hääpuvut hassummilta näyttäneet. 34-koon puku tosin teki pari selkäpinppiä, eikä todellakaan tarvinnut hengittää, mutta sen kokoisia pukuja nyt tarvitsisi liikkeissä ollakaan.

(Täytyy kyllä sanoa että melkoisia velhoja nuo hääpukujen suunnittelijat. Toimittajan lihakset sujahtaa nätisti piiloon. Erilaisilla kikkakolmosilla saadaan korostettua parempaa ja häivytettyä huonompaa. Melko trinsessaolo. Vaikka löysinkin jo puvun, voisin silti mennä uudestaan ja vaan sovitella, ihan siitä ilosta että joku kiikuttaa uskomattomia luomuksia koppiin ja pukee ne päälle. Itse voi vaan lipua peilien edessä, kahistella kangasta ja heilutella helmoja. Kaikki kehuvat, vaikkei olisi kummoinenkaan.)

Kyllä. tästä. tulee. hyvä. päivä.

Viikot: 34+6, Paino: -1,5kg :D

Saunajoogaa

Jalat on lauantain setistä edelleen ihan pökissä. Ne on itseasiassa vain pahentuneet ja pelkään jo huomisaamua koska aamut ovat pahimpia. Siksipä kokeilin tänä aamuna lämmittää saunan heti aamupuuron jälkeen. Vauva veteli ensimmäisiä päikkäreitään (heräsi kuuden jälkeen), poika vielä nukkui ja me tytön kanssa saunottiin. Arkiluksusta.

Saunassa sain jopa vähän venyteltyä. Tiedän kyllä miksi ja miten pitäisi venytellä. Miksi sitä silti tekee ihan liian vähän? Jos on rajallinen määrä tunteja treenaamiseen, aina lihashuolto jää häviölle. Kohta sitä on taas niin nipussa ettei mistään tule mitään, ei siis myöskään tuloksia. Silti.

Kuulin joku aika sitten että ohjaajakollegani Tiina Vainio on kirjoittanut Saunayoga-nimisen kirjan. Lempeä puolen tunnin harjoitus 50-asteisessa saunassa kuulostaa ihanalta. Taidan hankkia kirjan.

P.S. Sunnuntaina tuntivartti palauttelevaa PK1-lenkkiä, maanantaina Liten 2. punttitreeni+combat, tänään PK1-lenkki (edelleen melkoista köpöttelyä), n 45min

Mä en oo koskaan...

...ennen treenannu KUNNOLLA.
Kävin vihdoin eilen PT:n kanssa treenaamassa WFC:llä. Vaikka etukäteen ajattelinkin että saan varmasti enemmän irti treenistä kun joku "motivoi" vieressä, en silti todellakaan tiennyt mitä tilasin kun pyysin treineriä "näyttämään miten treenataan kunnolla"...

Homma meni näin. Lauantai-aamun aikataulusäätöjen takia tulin lopulta bussilla keskustaan ja juoksin kieli vyön alla Wolffille. Koko aamu oli mennyt vähän persiilleen joten otsasuoni tykytti adrenaliinia jo valmiiksi. Wolfin tiskillä kuulin kuka on Mikko, personal trainer jonka kanssa olin sopinut treffit treeniä varten. Mikolla oli juttu kesken treenikaverin kanssa, eikä näyttänyt olevan kiire. Alkoi jo hermostuttaa, hei tässä menee kallisarvoista treeniaikaa! Aloittelijan hötkyilyä...

Sain treenipäiväkirjan johon Mikko käski kirjoittaa treenien tiedot ylös, kesto, käytetyt painot, toistot jne. Kysyin, otanko tän mukaan nyt ja merkitsen painot? Mikko käski "heitä se johki, ei tässä nyt kirjoitella". Merkitsen jutut ylös sitten treenin jälkeen, ajattelin.

Juteltiin mitä haluisin että tehdään. Sanoin, näytä nyt että miten treenataan kunnolla. Voin vannoa että Mikon silmät vilahti hetkeksi punaisiksi. "Okei, treenataas vähän reisiä".

Lämmittelyksi askelkyykkykävelyä keppi niskan takana. Jalat hapotti jo tän jälkeen. On aina hyvä idea lähteä treenaamaan jalkoja kun on muutama viikko tanssituntien harjoittelua alla. Mietin, olisko tässä vaiheessa voinut vielä vaihtaa lihasryhmää. Säälittävää, sanoi toinen ääni päässäni, joten pidin turpani tukossa.

"Tehdään supersarjaa etureisille". Tunsin hienoista ylpeyttä kun tiesin mistä puhutaan. Eli yhdellä laitteella, heti perään toisella, ja kolmannella ja sitten tauko. 10-15 toistoa, viimeiset tiukkoja. Joo, tän mä osaan. Paitsi että. Laitteita olikin nyt viisi. Ensimmäiset kymmenen toistoa oli hitaita, sitten alettiin tehdä normitoistoja, jonka jälkeen pitoja. Usein kuului, "no niin anna mennä nyt! Hyvin tulee, kaksi vielä. Kaksi vielä. Kaksi vielä." Että. On. Ärsyttävää. Kun. Ne. Vaan. Jatkuu. Hetkinen! Täähän hakee koko ajan mun maksimia. Pitäiskö näytellä? Loppuisko ne aiemmin? No ei ja ei! Mikko näkee mun lävitse, eikä homma lopu ennenkuin jalat ihan oikeesti ei enää liiku. Itkua ja kiroilua. Pelottaa kun selässä välillä vihlasee. "En uskalla mennä kyykkyyn noin alas, oli syksyllä noidannuoli selässä". Säädetään vähän liikettä jotta paine saadaan pois selästä. Homma jatkuu. Naapurilaitteelta joku huutaa: "jos mulle joku huutais etten uskalla, hyppäisin itse lisäpainoks laitteelle!". Ole. Sinä. Hiljaa. Sulla ei ole edes paita märkä. Mä hikoilen kuin sika.

Supersetti saatiin valmiiksi. "Kanna painot takas. Toinen kierros." Mitä!!!

Ja sit huudetaan.

Kolmas kierros.

(Kyllä se kohta syntyy. Hitto, kolme kertaa synnärillä, se homma on joka kerta hoitunu nopeemmin ja kivuttomammin) Sori kanssatreenaajat!

Tehdään sit vielä eristetysti noi takareidet. Jes söör. Toinen kanssatreenari heittää "Hyvä tsemppi sulla!" Jos siinä oli sarkasmia, en sitä tunnista. Nyt treenataan kunnolla. Minä treenaan kunnolla!

"Eiköhän noi sun reidet ala olla nyt valmiit." Hyvä. Kiitos. Minusta myös. "Miten musta näyttää että olen ainut joka täällä hikoilee?"

"No, mä aina sanon että 80% salilla kävijöistä ei treenaa." Nyökkään ja itsestäni ylpeänä katkokävelen pois salilta. Olen ainakin kerran elämässäni treenannut. Kunnolla.

Siitä se ajatus sitten lähti...

Eilen illalla:
Ottaa päähän. Hääkutsuihin tarkoitettu Polaroid-kuva on hukassa. Tai niin TODELLA hyvässä tallessa etten löydä sitä millään. Kaverit tulossa kylään ideoimaan hääkutsuja. Tuovat suklaata. Suklaalevy on auki pöydällä. Huomaamatta nappaan pari palaa. Kohta sitä lisää. Sitten lähti laukalle. Karkkia, suklaata, ja punaviinillä alas. Sain putken katki vasta kun hötäsin tymäkän salmiakin palasen jonnekin nenänieluonteloon ja se siellä poltteli tunnin verran. Sillälailla.

Tänä aamuna:
Ottaa päähän. Kuva on edelleen hukassa. Maha on pinkeä pallo. Päätä särkee. Onneksi päivällä luvassa (vihdoin!) tunti PT:n kanssa, Mikko Wolfilla treenauttaa. Sen jälkeen näytetunti TRX:ää Sykkeellä. Taas uusi kirjainlyhenne! Se liittyy niihin "hirttosilmukoihin" jotka roikkuu kakkossalin seinillä.

Treenien päälle ensiapukoulutus. Olen viimeksi käynyt varmaan yläasteella. Tiedot kaipaavat päivitystä. Anne-nukkekin on kuulemma muuttunut tällä välin Antionioksi. Iltapäivällä olisi vaihtoehtoisesti kahdet synttärijuhlat herkkuineen. Tämä on varmasti parempi vaihtoehto ruokailun kannalta. Palari ja patukkaa mukaan!

Nyt aamupuurolle.

P.S. Tämän viikon sportit: Ma jumpan harjoittelua kotona+combat, Ti jam+sh'bam, Ke kahvakuulatreeni kotona, pk-lenkki+venyttelyt, To jam (+ vatsat pallonheittolaitteessa, ihan huippuvehje, uusi salilla), Pe hölläillään, La salitreeni PT:n kanssa+TRX, Su toivottavasti pitkä juoksulenkki. Hyvä treeniviikko!

Lähtöpaino saavutettu!

Päivä ei oikeestaan voi paremmin alkaa kuin positiivisilla puntarilukemilla :) Tavoite oli helmikuun loppuun mennessä päästä lähtöpainoon. Se ei ihan toteutunut.. Mättöpäivä laivalla teki tehtävänsä, mutta myös positiivisessa mielessä. Pää tarvitsi breikin.

Mutta täällä siis ollaan, nollilla. Nyt uusi tavoite.

23.6. hääpäivänä, -7.5kg, sikspäkki ja spagaatti. Siinä se.

Viikot: 33+1, Paino: +/-0kg!!!!!!!

Tsemppauslista

Kun välillä usko loppuu, ja sehän loppuu, teen jotain juttuja tsemppauslistalta. Parhaiten motivoi kampaajalla käynti, kasvo- tai jalkahoito tai muu hemmottelu. Joskus puleeraan näitä kotona. Laitan kynnet, läträän itsestäänruskettavaa (ruskettuneena näyttää hoikemmalta) tai käyn solariumissa. Katselen kuvia hyviltä tai sitten tosi huonoilta ajoilta. Tänään katselin pari jaksoa Jutan Superdieettejä netistä ja tajusin että veden juonti on taas unohtunut. Huhhuh että kisoihin treenaavat vedetään tiukkaan kuntoon ja viimeiset viikot dieetissä on ihan molekyylikemiaa. Teki mieli ylimääräistä protskupatukkaa, mutta jäipä syömättä. Join sen sijaan pari litraa vettä ja sovittelin vanhoja vaatteita. Huvinsa kullakin. Tsemppaus onnistunut.

Viikot: Paino: +0,5kg

Kolikko pyllynväliin ja pk-lenkille!

29.2.2012

Juoksutestin tulokset.. Jaapajaa. TesKun juoksutestin kehittäjä Matti oli antamassa palautteen ja opastamassa oikeanlaiseen treeniin jotta kaikki juoksukoululaiset pääsisivät tavoitteeseensa. Hän puhui maratonista. Tavoite suurimmalla osalla on puolikas. Ainakin nyt alkuun :) Matti on juossut itse yli sata maratonia, ja juoksee niitä edelleenkin, mieluiten yhden kuussa! Treenailee sen verran että maratoni kuukaudessa on "sellaista mukavaa". No sillälailla.

Kylmää kyytiä saivat liikuntatottumukseni, olen rakentanut taloa nykyisin melko yleiseen tapaan, keskeltä. Peruskunto eli talon perustukset ovat heikot, mutta niillä pärjäilee eli talo pysyy pystyssä. Mutta paljon helpompaa kaikki olisi jos peruskunto olisi paremmalla tolalla. Jumpat, joita vedän ovat vauhtikestävyystreeniä, joten treenireseptiksi tulikin paljon pk-lenkkiä. Noin 3-5 lenkkiä viikossa. Tähän päälle vauhtikestävyysharjoittelua 1-2 kertaa (ne jumpat). Ja lihaskuntoharjoittelua, ja -huoltoa. Yhteensä Matin mukaan liikkua pitää vähintään kahdeksan tuntia viikossa jos meinaa tuloksia saada. Tämä nykyväki on sellaista pullamössöä. Kuvitellaan, että kun käy kerran viikossa zumbassa ja infrapunasaunassa ja syö kevytleviä niin on ihan kohtsilleen bikinikunnossa. No ei ole!

Pala kurkussa ei kuitenkaan johdu kunnosta, asteikolla 1-5, kaikki osa-alueeni olivat nelosia. Eli ihan hyvä. Mutta... rasvaprosentti oli jotakin ihan järkyttävää! Imetys on jonkun kilon varastoinut rasvaa, mutta sitten sitä on varastoitu myös ihan muuten vaan. Onneksi juuri nuo persukestävyyslenkit polttavat tehokkaimmin rasvaa, kun ne pitää sykerajojen sisällä ja ne on riittävän pitkiä! No toki lähdin heti kuluttamaan tossuja tavoitteena saada tuo mokoma rasvaprosentti alas. Ja niinkuin tiesinkin, noin tunnin kohdalla huomaa lenkillä kuinka tulee hetkellinen väsähdys. Tässä kohtaa elimistön hiilarivarastot alkaa olla lopuillaan ja polttoainetta aletaan ottaa rasvavarastoista. Ja niitähän siis riittää.

P.S. Lite kyllä toimii, ensimmäisten kolmen viikon saldo -3kg!
P.P.S. Kolikko pyllynväliin oli ensimmäinen juoksukoulun tekniikkaohje, korjaa lantionasentoa juoksussa.